Fintech-asiantuntijat Slushissa: lohkoketju, tekoäly ja tulevaisuus

Uutinen10.12.2018 03:08

Fintechasiantuntijat-Slushissa-lohkoketju-tekoly-ja-tulevaisuus

Mash goes Slush

Merkittävät innovaatiot muovaavat ja vaikuttavat jatkuvasti fintech-alaan. Puhutaan sen luokan muutoksista, ettei likimainkaan niiden kaikkia vaikutuksia ole vielä nähty: lohkoketjut, kryptovaluutat, tekoäly, alati kasvavat mahdollisuudet datan prosessointiin ja analysointiin. Kaikki nämä muokkaavat elämäämme tavalla tai toisella.

Mikä näistä innovaatioista tulee saamaan aikaan suurimmat murrokset fintechin saralla – ja maailmassa ylipäätään? Esitimme nämä kysymykset fintech-asiantuntijoille tämän vuoden Slushissa.

Fintech-innovaatiot muokkaavat tulevaisuuttasi, halusit tai et

Fito Benitez on lohkoketjuihin erikoistuneen fintech-startup Heatledgerin Head of Marketing. Hän uskoo vahvasti lohkoketjujen olevan se teknologia, joka tulee muokkaamaan maisemaa eniten ja tarjoaa valtavan kilpailuedun niille, jotka siihen kykenevät tarttumaan.

”Kyse on käänteentekevästä teknologiasta, jonka avulla voidaan setviä se valtava välikäsien sotku, jotka tekevät maksuista luotettavia, mutta samalla hitaita, kalliita ja toisinaan myös tietoturvan suhteen haavoittuvia”, Benitez selittää. ”Järjestelmien tämänhetkiset, keskitetyt arkkitehtuurit ovat kehittyneet tavaksi setviä tätä kasvavaa sotkua. Lohkoketjun tapaisilla DLT-teknologioilla on potentiaali ajaa olemassa olevien bisnesmallien ohi.”

Kotimaisen IT- ja software-jätti Tiedon Lead Enterprise Architect Matti Timonen ei halua valita yhtä innovaatiota muiden yli. ”Juuri nyt on niin monta teknologiaa, joilla on valtava momentum ja jotka vaikuttavat koko fintech-alaan.”

Timosen mielestä kaikki kulminoituu kykyymme käsitellä hallussamme olevaa dataa, analysoida ja käyttää sitä. Hän uskoo koneoppimisesta tulevan arkipäivää. Mikä tärkeämpää, siitä tulee osa jokaisen tiimin työtä.

”On ymmärrettävä sekä asiakasta että dataa. Tämä muutos tapahtuu vaiheittain. Emme herää vain yhtenä aamuna ja totea, että maailma on muuttunut. Useat pienet projektit luovat muutosta koko ajan”, sanoo Timonen.

Olipa kyseessä sitten lohkoketjut tai jokin muu pelikenttää merkittävästi muuttava teknologia, keskeinen kysymys on miten muutokset käytännössä tapahtuvat. Aico Groupin CTO Marko Maunula näkee suuren muutoksen tulevan maksutapahtumissa ja erityisesti niiden nopeudessa.

”Maksun välitys alkaa tapahtua reaaliajassa. Silloin nousee kysymykseksi: kuka on se taho, joka hallitsee luottosuhdetta eri osapuolten välillä?”

Maunulan mukaan emme ole nähneet vielä suurta murrosta, mutta merkkejä on jo ilmassa – ja toisin kuin Timonen, hän uskoo muutoksen tapahtuvan nopeasti, kunhan se pääsee alkuun. Ja kun hän sanoo nopeasti, hän tarkoittaa todella nopeasti.

“Perinteinen maailma ja vanhat arkkitehtuurit ovat kalliita ylläpitää ja niihin on investoitu paljon. Milloin saavutamme sen kynnyksen, että lähdemme investoimaan uusiin teknologioihin vahvasti?” Maunula kysyy.

”Sitten pitää aina muistaa, että laskentakapasiteetin kasvu on eksponentiaalista. Minkä näemme tällä hetkellä mahdottomana toteuttaa esimerkiksi laskentakyvyn vuoksi, niin kahden tai neljän vuoden päästä tällaiset raja-arvot ovat poistuneet. Asiat joita tapahtuu nyt, johtuvat siitä, että suorituskyvyn kasvu on ollut niin suurta, että pystymme tekemään asioita, joista olemme haaveilleet 25 vuotta.”

Kuka muokkaa tulevaisuutta?

Olimme myös uteliaita kuulemaan näkemyksiä siitä, kuka tulee olemaan tulevaisuuden innovaatioiden etulinjassa: Googlen ja Amazonin kaltaiset teknologiajättiläiset vaiko markkinoille ilmaantuvat uudet haastajat.

Sekä Benitez että Maunula olivat sitä mieltä, että teknologiajäteiltä löytyy kyllä resursseja, mutta ne saattavat olla vaikeuksissa innovaatioprosessinsa kanssa. Valtaisassa yrityksessä innovoinnin hallinta itsessään voi muodostua haasteeksi.

“Mitä tulee lohkoketjujen mahdollistamiin sovelluksiin, luulen että erityisesti se on osa-alue, jossa uudet toimijat voivat haastaa FAANG-yritykset [toim. huom.: lyhenne, jolla viitataan Facebookiin, Amazoniin, Appleen, Netflixiin ja Googleen]”, uskoo Benitez. ”Tällä hetkellä suurin osa FAANG-yrityksistä tekee valtavasti rahaa myymällä käyttäjädataa. Lohkoketjumallissa data kuuluu käyttäjälle itselleen ja tämä voi itse tokenisoida datansa ja myydä sen parhaalle tarjoajalle. Yksinkertainen muutos, mutta se saisi FAANG-firmojen bisnesmallit horjumaan.”

“Pienten toimijoiden vahvuus on kyky tunnistaa sellaisia asioita, jotka jäävät ison konglomeraatin ajattelun ulkopuolelle”, Maunula kuvailee tapaa, jolla suuryrityksiä voidaan haastaa. ”Pienet yritykset näkevät maailman eri kulmasta.”

Myös synergian hyödyntäminen on mahdollista. Timonen arvioi, että pienet yritykset ja startupit voivat – ja niiden pitää – hyödyntää esimerkiksi Microsoftin ja Googlen tekemää tutkimustyötä. Sitä kautta myös pienet startup-tiimit pääsevät käsiksi varsin edistyneisiin työkaluihin. ”On yritysten oman edun mukaista tarjota palvelujaan pienemmillekin tiimeille. Tätä kautta ne voivat saada ansioita tehtävästä tutkimuksesta.”

Viekö automaatio ihmisiltä työt?

Valtavilla innovaatioilla on tapana tuoda mukanaan suuria muutoksia – ja suuret muutokset tyypillisesti herättävät vaihtelevassa määrin pelkoa ja epäilyksiä. Keskustelimme myös siitä, tuovatko huomispäivän innovaatiot tullessaan uuden vallankumouksen työelämään, jättävätkö ne monet vaille työtä, ja mitä meidän kaikkien tulisi ymmärtää tulossa olevista disruptiivisista innovaatioista.

Maunula myöntää että työ on muuttumassa ja vertaa tilannetta teollisen vallankumouksen aikaan. Kun höyrykone keksittiin, putosi kaivoksiin tarvittavan työvoiman tarve; kehitys oli samanlaista, kun tuotantolinjat automatisoitiin. Hänen näkemyksensä ei silti ole pessimistinen.

”Kyllä edelleen yhteiskunta varmaan perustuu työntekoon ja johonkin toimeliaisuuteen, josta emme tiedä vielä. Sama kuin jos 90-luvun alussa olisi pyydetty kuvittelemaan, mitä web designer tekee. On väistämätöntä, että teknologian kyvykkyys ylittää ihmisen kyvykkyyden. Mutta toisaalta sitä ei tarvitse pelätä. Onhan meillä ollut vaarallisia ja mullistavia keksintöjä koko ihmiskunnan historian ajan ja olemme edelleen hengissä.”

Myös Benitez suhtautuu muutokseen toiveikkaasti. Hän sanoo, että meidän on oltava valmiit keksimään itsemme uudelleen ammatillisesti, kun innovaatiot muokkaavat työtämme. Esimerkiksi tekoäly saattaa korvata joitain tehtäviä ja johtaa tiettyjen töiden katoamiseen, mutta se luo myös kilpailuetuja ja mahdollistaa uudenlaisten töiden synnyn.

Timonen jakaa tämän näkemyksen. ”Tietyt työt katoavat varmasti automaation myötä. Olennainen kysymys on, kuinka me yhteiskuntana reagoimme tähän. Mielestäni tarvitsemme kaikkien panoksen varmistaaksemme, että muutokset toteutetaan oikealla tavalla. Perustehtävien automatisointi vapauttaa ihmiset tekemään sitä, mitä he oikeasti haluavat tehdä. Näin minä asian näen.”

Benitez kannustaa meitä kohtaamaan muutoksen ja ottamaan sen vastaan sen sijaan, että yrittäisimme piilotella siltä tai kieltää sitä.

”Mitä nopeammin saamme käännettyä pelon innostukseksi ja uhkat mahdollisuuksiksi, sitä parempi mahdollisuus meillä on kohdata muutos, oppia, sopeutua ja saada siitä irti mahdollisimman paljon.”

P.S. Lue myös muita Slush-artikkeleita, kuten millaista työskentely fintech-alalla on.